Apostolista palvelutyötä tulen ja jään maassa

Vanhin Gary E. Stevenson, kahdentoista apostolin koorumin jäsen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, aloitti Euroopan vierailun Reykjavikista Islannista ja jatkoi sitten Edinburghiin Skotlantiin ja Northamptoniin Englantiin (8.–10. syyskuuta). Hänellä oli mukanaan vaimonsa, sisar Lesa Stevenson.

Oli kulunut yli 20 vuotta siitä, kun kirkon apostoli on käynyt virallisella vierailulla Islannissa. Vuonna 1977 vanhin Joseph B. Wirthlin, silloinen johtavana auktoriteettina palvellut seitsenkymmen, vihki Islannin evankeliumin saarnaamiselle, ja vanhin David B. Haight, apostoli, vihki erään rakennuksen kirkon käyttöön vuonna 1983. Vuonna 1989 vanhin Russell M. Nelson – kahdentoista koorumin jäsenenä – esitti apostolisen siunauksen, että Islanti olisi ”majakkana koko Euroopalle”.

Jokaisessa matkansa kohteessa vanhin Gary E. Stevenson välitti kirkon presidentin Russell M. Nelsonin rakkauden. Puhuessaan paikallisille kirkon jäsenille, lähetyssaarnaajille ja ystäville Reykjavikissa vanhin Stevenson tähdensi sitä, että meillä tulee olla ”yksi sydän ja yksi mieli” ja ”Jeesukseen Kristukseen keskittyvä elämä” tehdessämme kaiken voitavamme seurataksemme Häntä.

Viitaten Islannin geofysikaalisiin ihmeisiin – sitä kutsutaan usein ’tulen ja jään maaksi’ –

vanhin Stevenson tähdensi, että Jeesuksen Kristuksen seuraajat voivat kokoontua palvelemaan Häntä kaikkialla

maailmassa, missä he sitten ovatkin. ”Siion on täällä. Siion on tässä paikassa, missä te olette. Ja siksi olen kiitollinen

saadessani olla kanssanne kokoontuneena Siioniin.”

Islannissa vanhin Stevensonin seurassa oli vanhin Alan T. Phillips Euroopan pohjoisen vyöhykkeen johtokunnasta. Vanhin Phillips kertoi läsnäolijoille, että ”näen Islannissa tapahtuvan ihmeitä”. Hän lisäsi: ”Näen, että on alkamassa jotakin hyvin, hyvin erityistä.”

Suurin osa Islannissa asuvista kirkon jäsenistä katsoi lähetystä joko kappelisalissa tai verkon kautta, ja kokous tulkattiin espanjaksi ja islanniksi, mikä kuvastaa

myöhempien aikojen pyhien seurakuntien kasvavaa monimuotoisuutta Islannissa. Kirkolla on elinvoimainen espanjankielinen lähetysseurakunta, jossa on äskettäin Latinalaisesta Amerikasta, varsinkin Venezuelasta, tulleita jäseniä.

”En odottanut näkeväni tätä edessämme olevaa kaunista näkyä, kun kokoonnumme yhteen Islannissa ja näemme tämän suurenmoisen seurakunnan kauniin monimuotoisuuden”, vanhin Stevenson sanoi. Hän lisäsi, että Jeesuksen Kristuksen palautetun kirkon jäsenillä oli kokouksessa ”sydämet yhteen liittyneinä” rakkaudessa.

”Olipa Islanti kotimaanne, tai jos olette yllättäen päätyneet tänne Venezuelasta, Ghanasta, Nigeriasta tai mistä sitten tulettekin ja asutte nyt Islannissa, Jumala on tietoinen teistä”, vanhin Stevenson selitti. ”Hän on tietoinen niistä, jotka ovat Bolivian ylängöillä tai Serengetin tasangoilla (Tansaniassa Afrikassa) tai sitten Meksikossa, Kiinassa tai missä hyvänsä.

Jumala on tietoinen meistä jokaisesta. Se tarkoittaa, että Hän on tietoinen teistä. Se tarkoittaa sitä, että Hän on tietoinen lapsistanne ja rakkaistanne. Hän tuntee teidät. Hän rakastaa teitä. Te olette Hänen, ja Hän on teidän.”

Edinburghissa vanhin Stevenson puhui mies- ja naispuolisten johtohenkilöiden kokouksessa kaikkialla Skotlannin ja Irlannin alueella kannustaen heitä ”antamaan valonsa loistaa”, jotta koko muu maailma näkisi sen.

Vanhin Stevensonin sanat koskettivat Susan Patersonia, joka on neuvonantaja vaarnansa Apuyhdistyksen johtokunnassa (naisten järjestössä). Hän soveltaa käytäntöön vanhin Stevensonin sanomaa siitä, että tulee ”rakastaa nuoria ja nuoria aikuisia, koska tämän rakkauden avulla he voivat saavuttaa täydet mahdollisuutensa kirkossa. Tämän rakastavan huolenpidon merkitystä nousevalle sukupolvelle ei voi aliarvioida.”

Louise Giboin Edinburghin vaarnasta (vastaa hiippakuntaa) huomautti saaneensa ”erityistä innoitusta vanhin Stevensonin todistuksesta, joka koski Mormonin kirjan muuttavaa voimaa”. ”Jopa Nefin [ensimmäisen profeetan, joka kirjoitti Mormonin kirjaan] oli kestettävä monia koettelemuksia ja haasteita – kuitenkin Herra siunasi häntä ja piti häntä suuressa suosiossa”, hän sanoi.

Edinburghin konferenssiin osallistuivat myös vanhin Mark Stewart, joka on vyöhykeseitsenkymmen, sisar Traci De Marco, joka on vyöhykkeen järjestöneuvoja, sekä vanhin Scott D. Whiting Euroopan pohjoisen vyöhykkeen johtokunnasta. Vanhin Whiting puhui myös kokouksessa ja viittasi kahdentoista apostolin koorumiin kuuluvan vanhin Dieter F. Uchtdorfin sanoihin: ”Kertokaa siitä, mitä on sydämessänne. Pyydän, että olette todistajina evankeliumin voimasta kaikkina aikoina – ja tarpeen mukaan käytätte sanoja.”

Lisäksi Skotlannin ja Irlannin lähetyssaarnaajille pidettiin konferenssi. Vanhin Stevenson

kannusti heitä sanoen, että ”kun todistatte Kristuksesta, luotte ilmapiirin, joka sallii Pyhän Hengenkin todistaa”. Hän siunasi heitä ”avulla niissä asioissa, jotka ovat vaikeita, sekä voimalla tehdä työtä ja palvella”.

Vanhin Stevenson päätti Euroopan-vierailunsa Northamptonissa, jossa paikalla oli kirkon johtohenkilöitä eri puolilta Birminghamin aluetta. Hän tähdensi: ”Herra tekee kykeneviksi ne, jotka Hän kutsuu. Herra lohduttaa niitä, jotka Hän kutsuu. Herra innoittaa niitä, jotka Hän kutsuu.”

Northamptonissa vanhin Stevensonin seurassa olivat vanhin Hans T. Boom, Euroopan pohjoisen vyöhykkeen johtaja, vanhin Martin J. Turvey, vyöhykeseitsenkymmen, sekä sisar Heidi Griffiths, vyöhykkeen järjestöneuvoja. Sisar Griffiths sanoi läsnäolijoille, että ”haluamme lastemme elävän evankeliumin periaatteiden mukaan, koska he haluavat mielellään tehdä niin, eikä siksi, että heidän on pakko tehdä niin”.

Vanhin Hans T. Boom Euroopan pohjoisen vyöhykkeen johtokunnasta muistutti koolla oleville johtajille, että heidän ”tulee pitää evankeliumin valoa korkealla ja kutsua ystäviä, sukulaisia ja naapureita oppimaan evankeliumia”. Hän tähdensi sukututkimustyön uudistavaa voimaa lasten ja lastenlasten innostamiseksi pelastuksen työhön osallistumiseen.