1. Kirkko tukee lainsäädäntöä, kun sen pyrkimyksenä on antaa suojaa asunnon ja työn saamisessa sekä muilla osa-alueilla, missä seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille ei ole annettu suojaa, varmistaen samalla, ettei uskonnonvapautta vaaranneta.
2. Kirkko uskoo, että ”oikeudenmukaisuutta kaikille” -suhtautumistapa, joka pyrkii saavuttamaan tasapainon sekä suojeltaessa kohtuullisessa määrin seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä että varjeltaessa tärkeitä uskonnollisia oikeuksia, on paras tapa päästä jyrkistä rajanvedoista ja nykyisistä kulttuurien välisistä kuiluista kansakunnassamme. 
3. Kirkko on huolissaan uskonnonvapauden murenemisesta. Kun uskonnollisia ihmisiä uhkaillaan julkisesti, heille kostetaan, heidät pakotetaan jättämään työnsä tai he joutuvat kärsimään henkilökohtaisia menetyksiä, koska ovat ilmaisseet kantansa julkisesti, tehneet lahjoituksia johonkin tarkoitukseen tai osallistuneet äänestykseen, meidän demokratiamme kärsii. Tämä on yhtä väärin kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvien vainoaminen tai heille kostaminen.
4. Tämä vetoomus tasapuolisesta suhtautumistavasta uskonnollisiin oikeuksiin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ei merkitse muutosta tai siirtymää kirkon opissa. Sen sijaan se merkitsee halua tuoda ihmisiä yhteen, kannustaa kunnioittavaan keskinäiseen vuoropuheluun asiassa, josta on tullut erittäin kärjistynyt kansallinen väittely.
5. Tässä suhtautumistavassa kumpikaan puoli ei voi saada kaikkea haluamaansa. Meidän kaikkien täytyy oppia elämään sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole samoja uskonkäsityksiä tai arvoja.