15. toukokuuta vietetään kansainvälistä perheiden päivää, joka julistettiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa vuonna 1993. Päivän vuosittainen viettäminen tähdentää perheiden tärkeyttä kaikkien kansakuntien hyvinvoinnille.
Myös Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko tähdentää perheiden tärkeyttä yhtenä sivilisaation ja henkilökohtaisen kehityksen keskeisistä kulmakivistä. Vuonna 1915, yli sata vuotta sitten, presidentti Joseph F. Smith neuvoi kirkon jäseniä pitämään ”perheillan”, jotta vanhemmat voisivat opettaa paremmin lapsilleen evankeliumia. Vuonna 1965 presidentti David O. McKay kannusti vanhempia varaamaan yhden illan viikossa, yleensä maanantain, erityiseksi perheen ajaksi.
Millainen siis perheilta on nykyään? Siihen voi sisältyä rukouksia, musiikkia, pyhien kirjoitusten lukemista, kertomuksia, opetuksia sekä keskustelua eettisistä ongelmista ja velvollisuuksista kotona ja yhteiskunnassa. Siihen voi sisältyä myös pelejä ja muita hauskoja toimintoja, virvokkeita ja paljon naurua. Sitä voidaan soveltaa kaikenlaisiin perheisiin – yksin elävästä aikuisesta perheeseen, jossa on pieniä tai teini-ikäisiä lapsia.
Perheilta ei ole vain kirkon jäseniä varten. Sitä voidaan soveltaa mihin tahansa uskomusjärjestelmään kuuluviin ihmisiin. The Atlantic -lehden artikkelissa David C. Dollahite ja Loren Marks lainasivat sosiologi Vern Bengtsonia. Hän kuvasi perheiltaa yhtenä ”onnistuneimmista [uskonnollisista] ohjelmista sukupolvien välisten yhteyksien edistämisessä ja perheiden tukemisessa”. Perheilta on aikaa, jolloin voimme vastustaa nopeaa, turhan kiireistä kulttuuria sekä teknisten laitteiden ja median jatkuvaa pommitusta ja keskittyä taas ihmisiin, jotka ovat meille tärkeimpiä.
| Temple Square is always beautiful in the springtime. Gardeners work to prepare the ground for General Conference. © 2012 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved. | 1 / 2 |
Linkki:
https://www.theatlantic.com/family/archive/2018/03/mormon-family-home-evening/556658