Uutistiedote

Apostoli on järjestänyt Venäjällä ensimmäisen vaarnan

Vanhin Russell M. Nelson Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kahdentoista apostolin koorumista järjesti Moskovan vaarnan 5. kesäkuuta 2011. Tämä vaarna on ensimmäinen Venäjällä ja toinen entisen Neuvostoliiton alueella. Kokous pidettiin lämpimänä ja aurinkoisena päivänä Amber Plazan auditoriossa Moskovassa, ja siihen osallistui yli 1100 ihmistä.

Vaarna on hallinnollinen yksikkö, joka koostuu useista seurakunnista jollakin maantieteellisellä alueella (vastaa joidenkin muiden kirkkojen hiippakuntaa). Kirkolla on eri puolilla maailmaa 2926 vaarnaa.

Moskovan vaarna on muodostettu kuudesta vaarnaseurakunnasta ja kolmesta lähetysseurakunnasta. Uusi vaarnanjohtaja on Jakov Mihailovitš Boyko, ensimmäinen neuvonantaja on Vladimir Nikolajevitš Astašov ja toinen neuvonantaja on Viktor Mihailovitš Krementšuk. Uusi vaarnan patriarkka on Vjatšeslav Viktorovitš Protopopov.

Kirkon historia Venäjällä juontuu lähes 170 vuoden taa. Vuonna 1843 kirkon perustaja Joseph Smith kutsui kaksi miestä – vanhin Orson Hyden kahdentoista apostolin koorumista ja George J. Adamsin – ensimmäisiksi lähetyssaarnaajiksi Venäjälle. Vuonna 1903 vanhin Francis M. Lyman, joka oli apostoli, piti Venäjällä kaksi pyhitysrukousta – toisen Pietarissa ja toisen Moskovassa. Bolševikkivallankumousta ympäröineet poliittiset tapahtumat estivät kuitenkin kirkon järjestämisen Venäjän maaperällä.

Tammikuussa 1990 Leningradiin saapui myöhempien aikojen pyhiin kuuluvia lähetyssaarnaajia, ja toukokuussa 1998 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko sai Venäjällä virallisesti tunnustetun aseman. Venäjän federaation oikeusministeriö Moskovassa antoi kirkolle virallisen aseman keskitettynä uskonnollisena järjestönä.

Tällä hetkellä kirkolla on eri puolilla Venäjää yli 21000 jäsentä, jotka kuuluvat 116 seurakuntaan.

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.