Temppelit

Temppelit

Aihe

Temppelit eivät ole Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten varsinaisia sunnuntain jumalanpalveluspaikkoja. Ne ovat melko erilaisia kuin ne tuhannet tavalliset kappelit tai seurakuntakeskukset kaikkialla maailmassa, joita käytetään sunnuntaikokouksiin.

Kuka tahansa uskontoon katsomatta voi tulla myöhempien aikojen pyhien seurakuntakeskukseen ja osallistua jumalanpalvelukseen. Mutta koska temppelit ovat pyhiä ”Herran huoneita”, vain kelvollisten kirkon jäsenten sallitaan päästä temppeleihin. Jäsenen täytyy noudattaa tämän uskonnon perusperiaatteita ja vahvistaa tämä kahden vuoden välein paikallisille johtajilleen päästäkseen temppeliin.

Temppelin pyhyys muinoin näkyy sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Vanhassa testamentissa Mooses käski israelilaisten kantaa mukanaan telttamajaa (suurta, kannettavaa temppeliä), kun he vaelsivat autiomaassa. Kuningas Salomo rakensi ja vihki suuren temppelin, jonka babylonialaiset tuhosivat vuonna 586 eKr. Se rakennettiin uudelleen, ja myöhemmin sitä laajennettiin huomattavasti, mutta tällä kertaa sen tuhosivat roomalaiset vuonna 70 jKr. Jerusalemissa voi edelleenkin nähdä suuren läntisen muurin, ja vuosituhanten jälkeenkin se on juutalaisille yhä pyhä paikka. Uudessa testamentissa kerrotaan, että Jeesus Kristus puhdisti temppelin, kun ihmiset loukkasivat sen pyhyyttä käyttämällä sen pihoja markkinapaikkana.

Myöhempien aikojen pyhien temppeleitä pidetään Herran huoneina, pyhyyden ja rauhan paikkoina, jotka ovat erillään maailman asioista. Ne tarjoavat paikan, jossa kirkon jäsenet antavat virallisia lupauksia ja sitoumuksia Jumalalle. Ne ovat myös paikkoja uskonnon korkeimmille sakramenteille – avioliiton solmimiselle ja perheiden ”sinetöimiselle” iankaikkisuudeksi.

Temppelit ovat ainoa paikka, jossa sellaisia seremonioita kuten kaste ja iankaikkinen avioliitto voidaan toimittaa niiden puolesta, jotka ovat kuolleet – }käytäntö, jota myöhempien aikojen pyhät uskovat noudatetun Uuden testamentin aikoina mutta joka myöhemmin katosi.

Temppelit ohjaavat myöhempien aikojen pyhiä kohti Jeesusta Kristusta ja viittaavat heidän lopulliseen elämäänsä Kristuksen, taivaallisen Isänsä ja perheensä kanssa, mikäli he ovat uskollisia Kristuksen opetuksille.

Eräässä nykyajan ilmoituksessa Joseph Smith sai kehotuksen rakentaa temppelin Kirtlandiin Ohion osavaltioon (vihittiin käyttöön vuonna 1836). Myöhemmin häntä käskettiin rakentamaan temppeli Nauvooseen Illinoisin osavaltioon (vihittiin käyttöön vuonna 1846). Temppelit olivat niin tärkeitä varhaisille kirkon jäsenille, että viisi päivää sen jälkeen kun he olivat saapuneet Suolajärven laaksoon, Brigham Young valitsi Suolajärven temppelin paikan.

Eri puolilla maailmaa on 152 temppeliä joko toiminnassa tai rakenteilla tai ilmoitettu rakennettavaksi.

Useimpien temppeleiden harjalla on kultainen patsas miehestä, jolla on liehuva viitta ja jonka huulilla on pitkä torvi. Patsas kuvaa enkeli Moronia, Mormonin kirjan muinaista profeettaa ja keskeistä hahmoa. Patsas on vertauskuva Jeesuksen Kristuksen evankeliumin saarnaamisesta maailmalle.

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.