Oikeuksien kokonaisuudessa uskonnonvapaus on perusoikeus

Perjantaina mormoniapostoli Vanhin D. Todd Christofferson sanoi, että uskonnonvapaus ”on keskeinen niiden oikeuksien joukossa, joita voidaan pitää vapauksien kokonaisuutena. Kun uskonnonvapaus heikkenee, samalla heikkenevät monet muutkin arvokkaat oikeudet.”

Vanhin Christofferson Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta esitti nämä kommentit Brigham Youngin yliopiston J. Reuben Clarkin lakiyhdistyksen paikallisosastolle Cambridgen yliopiston alaisuudessa toimivassa Downing Collegessa. Päivän tilaisuuksissa oli paikalla ja osallisena myös tuomari J. Clifford Wallace Yhdysvaltain 9. tuomiopiirin vetoomustuomioistuimesta.

Vanhin Christofferson sanoi, että vallan jakautuminen kirkon ja valtion kesken on pohjana valtion rajalliselle vallalle ja vapaudelle, ja valtion rajallinen valta hengellisissä asioissa vahvistaa oikeusturvaa. Sellaisissa olosuhteissa uskonnonvapaus voi kukoistaa ja perustavalla tavalla tukea muita perusvapauksia, kuten niitä, jotka luetellaan Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä – sananvapaus, lehdistön vapaus, kokoontumisvapaus ja vetoomusoikeus.

”Valtion, joka ei kykene pakottamaan uskonkäsitysten omaksumista tai niiden harjoittamista, on vaikea pakottaa oikeaoppisuutta muillakaan elämän osa-alueilla”, tämä kirkon johtava virkailija sanoi. ”Uskonnonvapaus suojelee yksilön uskon ja ilmaisun vapautta kaikilla inhimillisen toiminnan osa-alueilla. Tämän ansiosta ihmiset voivat kehittää ja ilmaista omia mielipiteitään filosofiaan, politiikkaan, liiketoimintaan, kirjallisuuteen, taiteeseen, tieteeseen ja muihin aloihin liittyvissä kysymyksissä, mikä luontaisesti johtaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen moninaisuuteen.”

Jokaisen ihmisen vapaus toimia ystävien ja toverien kanssa sekä muodostaa vapaaehtoisryhmiä, joiden pohjana ovat yhteiset arvot, on mahdollista suojaamalla kirkkojen ja muiden uskonnollisten organisaatioiden riippumattomuus. ”Kirkkojen vaivalla saavuttama oikeus riippumattomuuteen kirkollisissa asioissaan on osaltaan luonut perustan kaikkien ihmisten – niin uskonnollisten kuin muidenkin – oikeudelle vapaasti muodostaa ja hallita lukuisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia instituutioita, jotka rikastavat yhteiskuntaamme hyvin monella tavalla”, vanhin Christofferson sanoi.

Uskonnonvapaudesta ovat versoneet myös jokaisen ihmisen sananvapaus, ilmaisuvapaus, julkaisuvapaus ja rauhanomaisen kokoontumisen vapaus. Miksi? Koska vanhin Christoffersonin mukaan ”jos valtio voidaan taivuttaa (tai pakottaa) jättämään tilaa uskonnollisille mielipide-eroille, se jättää miltei varmasti tilaa muillekin mielipide-eroille. Mikäli valtio ei kunnioita uskonnonvapautta, se ei todennäköisesti kunnioita muitakaan vapauksia.”

Uskonnonvapaus on ratkaisevan tärkeä myös siitä syystä, että se sallii uskontokuntien opettaa hyveitä ja tottumuksia, jotka ovat välttämättömiä vapaalle yhteiskunnalle. Näitä ovat rehellisyys, velvollisuus, moraalinen itsekuri, perheen ja maan hyväksi uhrautuminen, myötätunto ja palveleminen sekä kansalaistoiminta.

Vanhin Christofferin mukaan paras tapa luoda maailmaa, jossa uskontoa kunnioitetaan ja oikeusturva säilyy todellisena, on elää julistamiemme totuuksien mukaan. ”Meidän täytyy olla parempia aviomiehiä ja vaimoja, isiä ja äitejä. Meidän täytyy olla ystävällisempiä naapureita ja työtovereita. Meidän täytyy olla paremmin tietoisia ympärillämme olevasta maailmasta ja ottaa kansalaisina aktiivisempi rooli yhteiskunnassamme. Meidän täytyy opettaa evankeliumin mukaisen elämän periaatteita lapsillemme. Ja meidän täytyy puolustaa sitä, mikä on oikein – myös uskonnonvapautta ja oikeusturvaa.”

Lue vanhin Christoffersonin puhe kokonaisuudessaan [englannin kielellä]: ”Religious Freedom: The Foundation Freedom” [Uskonnonvapaus – perusvapaus].