Uutistiedote

Muistoja yleiskonferensseista vuosien varrelta

Viime vuosisadan suurten teknisten edistysaskeleiden myötä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet ja ystävät kaikkialla maailmassa ovat saaneet iloita siitä, että yleiskonferenssin hyödyt ovat tulleet entistä helpommin saataville. Euroopassa konferenssia seuraavien ei aina ole ollut helppoa osallistua lähetyksiin.

Norbert Meissner Saksasta muistelee yleiskonferenssia, joka lähetettiin kappelille puhelinlinjoja pitkin. Hänen vanhempansa veivät hänet ja hänen kaksi veljeään vaarnakeskukseen Nürnbergiin, jossa he viipyivät koko päivän. Hän oli kymmenvuotias, ja hänellä oli ”valtavan tylsää”.

”Lähetys oli niin heikkolaatuinen”, veli Meissner sanoo. ”Ääni kuulosti samalta kuin puhelimessa, mutta ei digitaalisena. Se tuli analogisena kaikkine häiritsevine äänineen.”

Daryl Watson Skotlannista muistelee 1960-luvun loppupuolen yleiskonferenssia, joka lähetettiin kappeleihin puhelinlinjoja pitkin.

”Meidän perheen täytyi matkustaa lähes 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Edinburghin kappeliin kuuntelemaan konferenssia”, veli Watson sanoo.

Puhelinasentajan täytyi asentaa erityinen puhelinlinja muutama päivä ennen konferenssia ja sulkea se jälleen konferenssin päätyttyä. Veli Watsonin äidillä oli vaikeuksia tämän järjestelyn kanssa, etenkin kun hän joutui huolehtimaan pienistä lapsista.

”Usein yhteys myös yksinkertaisesti katkesi, eikä vähään aikaan kuulunut mitään”, veli Watson sanoi.

Lopulta puhelinlinja vaihdettiin radiolähetykseen, ja piirtoheittimellä näytettiin kuvaa puhujana olevasta johtavasta auktoriteetista. Käytäntö lakkasi 1970-luvun lopulla, jolloin vaarnat saivat videonauhoitukset konferenssista joitakin viikkoja kunkin kokouksen jälkeen. Järjestettiin erityisiä kokouksia, joihin jäsenet osallistuivat.

Dinis Adriano Portugalista muistaa, että viimeisinä teinivuosinaan hän katsoi yleiskonferenssia videonauhoilta.

”Se oli Bruce R. McConkien jäähyväispuhe”, Dinis sanoo. ”Se näytettiin lauantaitoiminnassa ja se teki minuun vaikutuksen. Muistan, kuinka kuuntelin vanhin McConkien voimallista puhetta enkä ymmärtänyt aivan kaikkea, mutta tunsin Hengen läsnäolon tavalla, jota en ollut koskaan aiemmin kokenut.”

Dinisin veli Paulo muistaa, kuinka hän luki Liahonaa yleiskonferenssin jälkeen.

”Kesti kauan, ennen kuin puheet oli käännetty portugaliksi”, Paulo sanoo. ”Muistan, kuinka selasin kiireesti sivuja nähdäkseni, oliko koorumeissa tapahtunut suuria muutoksia.”

Kun satelliittilähetykset aloitettiin, Paulo sai kokea jotakin uutta ja ”erityistä”.

”Oli ainutlaatuista saada nähdä presidentti Ezra Taft Benson ja kaikki johtavat auktoriteetit suorassa lähetyksessä”, Paulo sanoo. Hänkin muistaa videonauhojen saamisen. ”Näin jälkikäteen kuulostaa oudolta, että meidän täytyi odottaa pari kolme kuukautta ennen kuin saimme tietää, mitä yleiskonferenssissa oli sanottu.”

Myös Hanno Luschin Saksasta muistaa satelliittilähetyksen. Hän vei perheensä vaarnakeskukseen katsomaan konferenssia aina puolivuosittain, eikä koskaan jättänyt sitä tekemättä. Tekniikan edistyessä 1990-luvun keskivaiheilla hän ja hänen perheensä – joka asui siihen aikaan Englannissa – pystyi säätämään kotinsa pientä lautasantennia niin, että se vastaanotti yleiskonferenssilähetyksen signaalin.

”Oli aina jännittävää, kun joku vanhemmista pojistani oli tikapuilla ja käänsi varovasti talon katolla olevaa lautasantennia samalla kun itse tarkkailin signaalin voimakkuutta televisiosta, jotta saisimme selkeän kuvan ja äänen”, veli Luschin sanoo.

Kun yleiskonferenssi saatiin vieläkin helpommin saataville internetin ansiosta, veli Luschin alkoi katsoa yleiskonferenssia suorana lähetyksenä kotoa käsin. Kun hän muutti perheineen eri puolille Eurooppaa, lähetysajat muuttuivat yhä myöhäisemmiksi. Veli Luschin saattoi katsoa lähetystä aamutunneille asti, joskus aamuviiteen saakka.

”Joka minuutti kannatti”, veli Luschin sanoo. Hän muistuttaa itseään usein menneistä ajoista, jolloin kului kuukausia viedä sanoma eri puolille maailmaa.

”Kuinka siunattuja olemmekaan, kun meillä on saatavilla elävien profeettojen sanat, jotka ohjaavat meitä näinä viimeisinä aikoina.”

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.