Aihe

Mitä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jumalanpalvelus sisältää

Toimittajille

Jos suunnittelet vierailua paikalliseen myöhempien aikojen pyhien seurakuntaan, toivotamme sinut tervetulleeksi! Annamme arvoa sille, että otat aikaa tutustua meihin ja uskontoomme. Vierailu paikallisissa seurakunnissa ja tutustuminen seurakunnan toimintaan antaa näkökulman siihen, mihin myöhempien aikojen pyhät uskovat ja kuinka tuo usko näkyy jumalanpalveluksessamme ja toistemme palvelemisessa. Vierailu antaa kuvan siitä, kuinka myöhempien aikojen pyhät ympäri maailman palvelevat Jeesusta Kristusta.

Sunnuntaipäivän tilaisuudet kirkossa ovat kuitenkin jumalanpalveluksia. Voit todeta, että ilmapiiri on ystävällinen ja sosiaalinen ja samalla kunnioittava. Jos haluaisit haastatella paikallisia kirkon jäseniä tai johtohenkilöitä tai jos tarvitset tekemääsi juttuun valokuvia tai videoita, näistä voidaan sopia etukäteen.

Mitä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jumalanpalvelus sisältää

Myöhempien aikojen pyhät toivottavat kaikki vierailijat tervetulleiksi jumalanpalveluksiinsa. Seuraavista tiedoista voi olla apua ensi kertaa kirkossamme vierailevalle.

Viikkotoiminnan ja -ohjelmien ohella myöhempien aikojen pyhät kokoontuvat sunnuntaisin noin tunnin pituiseen jumalanpalvelukseen, johon kuuluu rukouksia, saarnoja ja kirkon lauluja, joita eri ikäiset kirkon jäsenet esittävät. Jumalanpalveluksessa nautitaan sakramentti eli Herran pyhä ehtoollinen. Kolme tuntia kestävään sunnuntaiohjelmaan kuuluu myös oppia ja pyhiä kirjoituksia käsitteleviä luokkia aikuisille ja nuorille.

Mormonit suhtautuvat yleensä ystävällisesti vierailijoihin, joten kirkkoon mennessään voi varautua siihen, että joku tulee vierailijan nähdessään tervehtimään ja juttelemaan ja esittelee tarvittaessa sunnuntaiohjelmaa.

Missä jumalanpalvelukset pidetään?

Monilla alueilla kirkkorakennus on seurakuntakeskus, jonka seinässä on kirkon nimi. Seurakuntakeskuksessa on kirkkosali, jossa pidetään jumalanpalvelus. Kirkkosali on sisustukseltaan jossakin määrin kuten kirkot yleensä puhujakorokkeineen ja penkkeineen. Rakennuksessa on tavallisesti myös luokkahuoneita ja juhlasali. Seurakuntakeskuksille on luonteenomaista yksinkertaisuus ja toimivuus (käytävien ja luokkahuoneiden seinillä on yksinkertaisia Kristuksen palvelutyötä kuvaavia tauluja), sillä ne palvelevat monia tarkoituksia. Seurakuntakeskuksia käytetään kaikenlaisiin tarpeisiin – sunnuntain jumalanpalveluksesta hätämajoitukseen, juhlasalin koripallo-ottelusta nuorten pyhien kirjoitusten aamuluokkaan, jonka aiheena on Jeesus Kristus. Joillakin alueilla jumalanpalvelukset voidaan pitää pienemmissä vuokratiloissa, jotka vastaavat parhaiten paikallisten seurakuntalaisten tarpeita.

Keitä kirkon jumalanpalveluksissa käy?

Jäsenet jakautuvat paikallisiin seurakuntiin asuinpaikan mukaan niin, että naapurit ja asuinyhteisöt ovat lähempänä toisiaan ja ihmisillä on paremmat mahdollisuudet toistensa palvelemiseen. Osallistujien lukumäärä voi siis vaihdella paikkakunnasta riippuen mongolialaisen lähetysseurakunnan kymmenkunnasta jäsenestä Washington D.C.:ssä sijaitsevan seurakunnan satoihin jäseniin. Tavallisesti maantieteelliset rajat muodostavat senkokoisen seurakunnan, että jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja kokevat kuuluvansa yhteisöön. Yleensä perheenjäsenet istuvat vierekkäin, mutta mukana on myös paljon naimattomia jäseniä. Suurissa kaupungeissa on jopa seurakuntia, jotka on tarkoitettu nimenomaan naimattomille aikuisille.

Millainen on jumalanpalvelus?
Seuraavassa kerrotaan varsinaisen jumalanpalveluksen eli ”sakramenttikokouksen” eri osista:

  • Tilaisuutta johtava henkilökin – tavallisesti seurakunnan piispa tai seurakunnanjohtaja tai mahdollisesti toinen hänen neuvonantajistaan – on pukeutunut tavalliseen pukuun eikä kirkolliseen kaapuun. Hän istuu jumalanpalveluksessa puhujien ja neuvonantajiensa kanssa seurakunnan edessä.
  • Seurakunnan ilmoitusasioiden jälkeen seurakunta aloittaa jumalanpalveluksen hengellisellä laululla. Kirkon lauluihin kuuluu sekä muillekin kristityille tuttuja lauluja että muita hengellisiä lauluja, jotka kertovat myöhempien aikojen pyhien historiasta, opista ja käytännöistä.
  • Joku seurakunnan jäsenistä pitää alkurukouksen puhujakorokkeelta. Rukouksia ei ole valmistettu etukäteen. Kun rukouksen pitäjä päättää rukouksensa Jeesuksen Kristuksen nimessä, seurakuntalaiset sanovat yhteen ääneen vain ”aamen”. Puhujakorokkeelta ei myöskään esitetä mitään muodollista pyhien kirjoitusten lukemista, vaikka saarnojen pitäjät käyttävätkin puheessaan paljon pyhien kirjoitusten kohtia.
  • Seuraavana vuorossa on jumalanpalveluksen päätapahtuma. Toisen laulun jälkeen siunataan ja jaetaan sakramentin vertauskuvat eli Herran pyhä ehtoollinen, mikä on yhdenmukaista muiden kristillisten kirkkojen kanssa. Sekä leivän että veden siunaamisen toimittavat miehet, ja toimituksessa on mukana 16 vuotta täyttäneitä nuorukaisia, jotka on asetettu pappeuteen ja joilla on useita erilaisia tehtäviä pappeudessa. Jäsenet istuvat paikoillaan, kun sakramentti eli ehtoollinen tarjotaan rivi riviltä seurakuntalaisille. Toimituksen aikana kirkkosalissa on hiljaista, kun jokainen yksittäinen jäsen pohtii mielessään Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen uhria. Vaikka sakramentti on tarkoitettu kastetuille kirkon jäsenille, mikään ei estä vierailijoita osallistumasta sen nauttimiseen.
  • Leivän ja veden jakamisen jälkeen jumalanpalvelus jatkuu muutaman tehtäväkseen saaneen seurakuntalaisen pitäessä vuorollaan puheensa. Joka viikko puhumaan pyydetään seurakunnan eri jäseniä, jotta mahdollisimman moni (mies, nainen tai nuori) saisi tilaisuuden puhua ja opettaa. Tavallisesti puheen aihe annetaan viikkoa tai paria aiemmin. Toisinaan puhuja saa itse päättää aiheestaan. Nämä puheet tai saarnat kestävät tavallisesti 10–25 minuuttia, ja ne keskittyvät Jeesuksen Kristuksen opettamiin periaatteisiin. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina eli ”paastosunnuntaina” ei ole tehtävän saaneita puhujia. Sen sijaan ihmiset voivat vuorollaan kertoa vapaamuotoisesti kokemuksistaan ja henkilökohtaisesta uskostaan tai esittää todistuksensa evankeliumista.
  • Joissakin seurakunnissa on usein musiikkiesitys – esimerkiksi kuoroesitys – ennen viimeistä puhujaa. Kuoro koostuu seurakuntalaisista.
  • Jumalanpalveluksen päättää loppulaulu ja rukous. Myös loppurukouksen voi pitää joko mies tai nainen.
  • Koska seurakunnissa ei ole palkattua papistoa, seurakunnan tehtävien ja velvollisuuksien jakaminen edistää yhteisöllisyyden ja ystävyyden arvoja. Tämä yhteistyöhanke tarkoittaa sitä, että maallikkojäsenet vuorotellen pitävät saarnoja ja kuuntelevat niitä, johtavat laulua ja laulavat sekä palvelevat toinen toistaan.

Täytyykö vierailijoiden osallistua?

Ei. Vierailijat voivat vain istua ja nauttia jumalanpalveluksesta tai halutessaan laulaa muiden mukana esillä olevista laulukirjoista. Kirkossa ei kerätä kolehtia, eikä mukaan tarvitse ottaa mitään erityistä.

Miten ihmiset pukeutuvat?

Olet tervetullut niissä vaatteissa, joissa tunnet olosi mukavaksi kirkossa käydessäsi. Tavallisesti miehillä on yllään puku ja solmio ja naisilla on mekko tai hameasu. Yleensä lapsillakin on pyhävaatteet.

Mitä sakramenttikokouksen jälkeen?

Varsinaisen jumalanpalveluksen eli sakramenttikokouksen jälkeen kirkon jäsenet osallistuvat ikäryhmittäin pyhäkouluun ja muihin opetusta ja keskustelua sisältäviin luokkiin. Esimerkiksi 1½–11-vuotiaat lapset menevät Alkeisyhdistykseen. Se on lapsille suunniteltu ohjelma, jossa opetetaan lapsille evankeliumia. Oppitunnit perustuvat pyhiin kirjoituksiin, ja lasten mielenkiintoa ylläpidetään musiikin ja kuvien avulla. 12–18-vuotiaille nuorille sekä yli 18-vuotiaille aikuisille on omat luokkansa. Usein on myös Evankeliumin periaatteet -luokka, joka on tarkoitettu uusille jäsenille tai vierailijoille. Siinä missä pyhäkoulun opetusohjelma seuraa tiettyä pyhien kirjoitusten järjestystä (joka vuosi käsitellään tiettyä osaa pyhistä kirjoituksista), Evankeliumin periaatteet -luokassa käsitellään evankeliumin opillisia aiheita. Tunnin kestävän pyhäkoulun jälkeen on vielä yksi tunnin kestävä luokka, joka on erikseen naisille (Apuyhdistys), miehille ja nuorille miehille (pappeuskokous), nuorille naisille ja lapsille.

Mormonien jumalanpalvelukseen tai luokkiin osallistumiseen ei tarvita mitään kutsua. Joissakin seurakunnissa luokat pidetään ennen varsinaista jumalanpalvelusta. Se riippuu paikallisista olosuhteista ja siitä, kuinka monta seurakuntaa kokoontuu päivän aikana samassa rakennuksessa.

Kysymyksiä temppeleistä

Mormonien uskoon kuulumattomat luulevat yleisesti, että vain myöhempien aikojen pyhät saavat mennä heidän kirkkoihinsa. Tämä perustuu mitä ilmeisimmin temppeleihin ja kirkkoihin liittyvään väärinkäsitykseen. Siinä missä temppelit, joita on 151 eri puolilla maailmaa, ovat avoinna vain uskolleen täysin omistautuneille kirkon jäsenille, kuka tahansa voi käydä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa vierailulla tai osallistua jumalanpalvelukseen yksin tai tähän kirkkoon kuuluvien naapureidensa tai ystäviensä tai tuttujensa kanssa. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon seurakuntatiloja eri puolilla maailmaa on yli 18000.

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.