Yksi mormonitemppelien tunnusmerkillisimmistä piirteistä on vaikuttava kultainen enkeli Moronin patsas, joka on useimpien näiden pyhien rakennusten huipulla. Vaikka patsas torvea pitelevästä Moronista ei olekaan jumalanpalveluksen vertauskuva, se kuvaa evankeliumin leviämistä ja Jeesuksen Kristuksen toista tulemista, johon viitataan kohdassa Matt. 24:31: ”Suuren torven soidessa hän lähettää enkelinsä neljälle ilmansuunnalle kokoamaan kaikkialta, maan kaikista ääristä ne, jotka hän on valinnut.”
| Temple Square is always beautiful in the springtime. Gardeners work to prepare the ground for General Conference. © 2012 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved. | 1 / 2 |
Mormonit uskovat, että Moroni oli Mormonin kirjan muinainen profeetta, joka vuosisatoja myöhemmin, vuonna 1823, ilmoitti Joseph Smithille, mistä löytyi tämä Amerikan mantereella asuneen kansan historiasta kertova levyihin kaiverrettu muinainen aikakirja. Kirkon jäsenet käyttävät Mormonin kirjaa ja Raamattua rinta rinnan tutkimisessaan ja hartaudenharjoituksessaan.
Ensimmäinen enkeli Moronin patsas, joka oli Cyrus Dallinin luomus, asetettiin temppelin huipulle Salt Lake Cityssä Utahissa vuonna 1893. Dallin, joka ei ollut mormonikirkon jäsen, kirjoitti, että tämän työn tekeminen ”toi minut lähemmäksi Jumalaa kuin mikään muu, mitä olen ikinä tehnyt. Minusta tuntui, että tulin tietämään, mitä tarkoittaa olla yhteydessä taivaan enkeleihin.”
Siitä lähtien suurin osa temppeleistä on rakennettu niin, että niissä on enkeli Moronin patsas, tai se on sijoitettu niihin temppelin vihkimisen jälkeen. Mutta erinäisistä syistä se saattaa myös puuttua. Tietyillä maantieteellisillä seuduilla rakennusmääräykset tai asemakaava rajoittavat patsaan käyttöä. Joillakin alueilla se voi tuoda enemmän koristeellisuutta kuin toivotaan tai patsas ei sovi temppelin arkkitehtuuriin. Patsas osoittaa yleensä kohti itää, kuten Rooman temppelissä Italiassa.
Lähikuvassa enkeli Moronista näkyvät kasvot, aaltoilevat hiukset ja torvi, jotka kaikki on päällystetty 22 karaatin lehtikullalla. Patsaan päällystäminen kullalla eli kultaaminen vie vain päivän. Kun patsas on kullattu, sitä ei saa kuitenkaan koskettaa muutoin kuin käsineet kädessä, ettei herkkään pintaan jää jälkiä.
Patsaasta on itse asiassa viisi versiota, ja joissakin niistä patsaan vasemmassa kädessä on levyjä tai kääröjä. Patsas pitelee torvea kuitenkin aina oikeassa kädessä. Patsaat tehtiin alkujaan pronssista, kuparista tai alumiinista, mutta nykyään ne valmistetaan lasikuidusta painon keventämiseksi. Patsaiden koko ja korkeus vaihtelevat yksittäisen temppelin arkkitehtuurin mukaan. Suurin patsas on korkeudeltaan yli kuusimetrinen.
