Aihe

Keitä ovat mormonit?

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä (jotka tunnetaan yleisesti mormoneina) on kaikkialla yhteiskunnassa – liike-elämässä ja maanviljelyksessä, koulutuksen ja tieteiden parissa, poliittisissa puolueissa ja hallituksissa, viihdeteollisuudessa ja uutismediassa.

Kuvaillessaan, millaisia myöhempien aikojen pyhät ovat luonteeltaan, Newsweek-lehti kirjoitti: ”Asuvatpa mormonit missä tahansa, he huomaavat kuuluvansa keskinäisen huolenpidon verkostoon. Mormonien teologiassa jokainen on eräänlainen palvelija, jokaisella on mahdollisuus tehdä jollakin tavoin hyvää muille ja ottaa vastaan muiden tekemää hyvää: se on 2000-luvun huolenpidon liitto.”

Tämä huolenpito ei rajoitu pelkästään kirkon jäseniin vaan ulottuu paljon laajemmalle. Kirkon presidentti Thomas S. Monsonin mukaan: ”Kirkkona me annamme apua paitsi omille jäsenillemme myös hyväntahtoisille ihmisille kautta maailman siinä veljeyden hengessä, joka on peräisin Herralta Jeesukselta Kristukselta.”

Jäsenet

Kirkossa on nyt yli 14 miljoonaa jäsentä, joista suurin osa asuu muualla kuin Yhdysvalloissa. Ja Yhdysvalloissa kirkko on jäsenmäärältään neljänneksi suurin kirkkokunta. Kirkon jäsenmäärä ja vaikutus on kasvanut kasvamistaan sen vaatimattoman alun jälkeen, jolloin vuonna 1830 vain kuusi henkilöä perustivat sen hirsimökissä New Yorkin osavaltion pohjoisosassa.

Arvot

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on sen Uuden testamentin kristinuskon palautus, jota Jeesus ja Hänen apostolinsa opettivat. Se ei ole protestanttinen, evankelinen, katolinen eikä ortodoksinen kirkkokunta. Siitä huolimatta kirkon kannattamat moraaliin, kohteliaisuuteen ja perheeseen liittyvät perusarvot ovat samankaltaisia kuin useimmilla muilla kristillisillä kirkoilla. Kirkon jäsenet löytävät evankeliumin toivon ja onnen sanomasta turvaa maailman epävarmuudelta. Mormonien ajattelussa keskeisenä teemana on, että elämällä on jumalallinen tarkoitus, että Jumala välittää jokaisesta ihmisestä ja että jokaisella on kyky kehittyä tekemällä oikeita valintoja.

Uskonkäsitykset

Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että taivaallinen Isämme on rakastava, persoonallinen Jumala. Koska Hän on henkiemme Isä, kaikki ihmiset ovat Hänen lapsiaan ja siten veljiä ja sisaria keskenään. Hän lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen lunastamaan ihmiskunnan sen synneistä. Kirkon jäsenet yrittävät elää elämäänsä Vapahtajan opetusten mukaan. Kaikki ihmiset ovat oikeutettuja saamaan henkilökohtaista ilmoitusta. Jumala on kutsunut meidän aikanamme uusia apostoleja ja profeettoja, joiden kautta Hän ilmoittaa sanaansa, kuten Hän teki muinoin. Näin Jumala puhuu yhä ihmiskunnalle. Mormonit uskovat Pyhään Raamattuun, sekä Vanhaan että Uuteen testamenttiin. Lisäksi he käyttävät muitakin pyhiä kirjoituksia kuten Mormonin kirjaa, joka on toinen todistus Kristuksen palvelutyöstä ja jumaluudesta. Yhdessä käytettyinä nämä pyhät kirjat antavat näkemystä tärkeisiin kysymyksiin muun muassa Jumalasta, pelastuksesta ja sovituksesta.

Koulutus

Yksi kirkon tärkeimpiä arvoja on koulutus. Sitä pidetään niin hengellisenä kuin maallisenakin välttämättömyytenä. Näin ollen, edesmenneen presidentti Gordon B. Hinckleyn mukaan, ”Herra on antanut käskyn tämän kirkon jäsenille, että heidän tulee hankkia oppia tutkimalla sekä uskon kautta, ettei heidän tule tavoitella pelkästään hengellistä tietoa, joka on tärkeintä, vaan että heidän tulee tavoitella maallistakin tietoa.” Kirkko tarjoaa nuorilleen runsaasti opiskelumahdollisuuksia: seminaari on nelivuotinen ohjelma, joka valmistaa 14–17-vuotiaita elämän hengellisiin haasteisiin; uskontoinstituutti tarjoaa yleistä uskonnonopetusta ja sosiaalisen ilmapiirin 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Näissä ohjelmissa, joita toteutetaan 132 maassa, on mukana yli 700 000 oppilasta.
Lisäksi kirkko on luonut jatkuvan koulutusrahaston tarjotakseen kehitysmaissa kirkon nuorille miehille ja nuorille naisille varat koulutuksen ja ammattitaidon hankkimiseen. Tämä rahasto, jonka varat tulevat pääosin kirkon jäsenten lahjoituksista, myöntää opiskelijoille lainoja, joiden ansiosta he voivat opiskella ja löytää työtilaisuuksia omassa maassaan ja asuinyhteisössään.

Jumalanpalvelus

Joka sunnuntai myöhempien aikojen pyhät kokoontuvat jumalanpalvelukseen yli 28 000 seurakunnassa 177 maassa, kansakunnassa ja territoriossa kautta maailman. Näitä jumalanpalveluksia, joita sovelletaan ympäri maailmaa sijaitsevien eri seurakuntien paikallisiin tarpeisiin, pidetään yli 180 kielellä, ja vierailijat ovat niihin tervetulleita.

Lähetystyö

Kirkon maailmanlaajuinen kasvu on osaksi niiden yli 52 000 kokoaikaisen vapaaehtoisen lähetyssaarnaajan ansiota, jotka opettavat evankeliumia siellä missä voivat – kaduilla ja kodeissa. Mutta se selittää vain osan. Jäsenten avoimuus ystäviään ja tuttaviaan kohtaan ja heistä välittäminen on todellinen syy kasvuun, sillä palautettu evankeliumi vastaa elämän syvimpiin kysymyksiin.

Perhe

Presidentti Monson kuvaili äskettäin ihanteellista kotia: ”Kotimme on oltava enemmän kuin turvapaikka. Sen tulee olla myös paikka, jossa Jumalan Henki voi asua, jossa myrskyt jäävät oven ulkopuolelle, jossa rakkaus vallitsee ja rauha asustaa. Maailma voi toisinaan olla pelottava paikka elää. Yhteiskunnan moraalinen kudos tuntuu olevan purkautumassa huolestuttavan nopeasti.” Mutta hän jatkoi, että se on taistelu, jonka perheet ja yksilöt voivat voittaa ja jonka he voittavat. Siten yhä enemmän hajallaan olevassa yhteiskunnassa perheen vahvistaminen on mitä tärkeintä. Minkä tahansa sivilisaation menestykselle välttämättömät arvot juurrutetaan ensin perheessä – yhteiskunnan perusyksikössä – jossa aviomies ja vaimo tekevät yhdessä työtä koko yhteiskunnan kohentamiseksi. Kirkon opetusten ja ohjelmien tarkoituksena on lujittaa perhettä. Yhteiskunta voi kukoistaa jo kauan kunnioitettujen rakkauden, uhrautumisen, kärsivällisyyden ja anteeksiannon hyveiden ansiosta. Nuo hyveet opitaan tehokkaimmin kotona.

Organisaatio

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon organisaatio on paljolti samanlainen kuin Kristuksen perustaman kirkon Uuden testamentin aikoina. Sitä johtaa profeetta, joka toimii kirkon presidenttinä. Hänellä on kaksi neuvonantajaa, ja nämä kolme johtajaa muodostavat ensimmäisen presidenttikunnan. Ensimmäistä presidenttikuntaa avustaa kaksitoista apostolia, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen erityisiä todistajia koko maailmalle. Seitsenkymmeniksi kutsutut johtajat auttavat kahdentoista apostolin koorumia ja palvelevat eri alueilla kautta maailman. Paikallista seurakuntaa johtaa piispa. Naisten tärkein järjestö kirkossa on Apuyhdistys, joka perustettiin vuonna 1842.Nykyään tässä järjestössä on yli 5,5 miljoonaa 18 vuotta täyttänyttä naista yli 170 maassa.

Maallikkojohtajat

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon paikallinen johto koostuu kelvollisista maallikkojäsenistä, ei palkkapapistosta. Nämä rukouksella ja innoituksella valitut johtajat eivät pyri kirkon tehtäviin vaan ottavat vastaan ”kutsumuksia” palvelemisen hengessä. Johtajat vuorostaan kutsuvat yksittäisiä jäseniä palvelemaan eri tehtävissä seurakunnassaan. Tämä yhteistyöhanke tarkoittaa sitä, että maallikkojäsenet vuorotellen pitävät saarnoja ja kuuntelevat niitä, johtavat laulua ja laulavat, antavat neuvoja ja ottavat niitä vastaan. Heidän palvelemisensa siunaa muita ja johtaa henkilökohtaiseen kasvuun. Perheen vahvistamisen lisäksi tämä organisaatiorakenne edistää syvällistä yhteisyyden tunnetta seurakunnassa ja tyydyttää inhimillisen halun olla yhteydessä muihin vastavuoroisen toinen toisesta kannetun vastuun avulla.

Yhteisö

Kirkko on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisissa hankkeissa niillä paikkakunnilla, joissa sen jäsenet asuvat. Sillä on velvoite ottaa kantaa moraalisiin kysymyksiin, joita yhteiskunnassa nousee esiin. Puoluepoliittisten asioiden suhteen kirkko on kuitenkin omaksunut tiukan puolueettomuuspolitiikan. Kirkon tehtävänä on saarnata Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, ei valita poliitikkoja. Se ei tue, suosi tai vastusta poliittisia puolueita, ehdokkaita eikä ohjelmia, vaikka myöntääkin, että sen arvoja voi sisältyä jokaiseen. Siitä huolimatta kirkko kannustaa jäseniään toimimaan vastuullisina kansalaisina yhteiskunnassaan, mukaan lukien perehtyminen käsiteltäviin kysymyksiin ja äänestäminen vaaleissa. Lisäksi se odottaa jäsentensä osallistuvan poliittiseen prosessiin ottamalla asioista selvää, olemalla kohteliaita ja kunnioittamalla sitä tosiasiaa, että kirkon jäsenillä on erilaisia taustoja ja erilaisia kokemuksia.

Kunnioitus ja suvaitsevaisuus

Samassa kohteliaisuuden ja kunnioituksen hengessä presidentti Monson esitti äskettäin kirkon jäsenille pyynnön olla uskonasioissa ymmärtäväisempiä ja suvaitsevaisempia: ”Haluaisin kannustaa kirkon jäseniä, missä heitä onkin, osoittamaan ystävällisyyttä ja kunnioitusta kaikille ihmisille kaikkialla. Maailma, jossa me elämme, on täynnä monimuotoisuutta. Me voimme ja meidän tulee osoittaa kunnioitusta niitä kohtaan, joiden uskonkäsitykset eroavat omistamme.”

Humanitaarinen palvelu

Ensimmäisessä kirkon presidenttinä pitämässään lehdistötilaisuudessa 4. helmikuuta 2008 presidentti Monson tähdensi yhteistyön tärkeyttä kansalaisia koskevissa hankkeissa: ”Kaikilla meillä myöhempien aikojen pyhillä on vastuu olla aktiivisia niissä yhteisöissä, joissa elämme, ja toimia yhteistyössä muiden kirkkojen ja organisaatioiden kanssa. Tavoitteeni tässä asiassa on, että mielestäni on tärkeää poistaa yksin seisomisen heikkous ja korvata se yhdessä toimivien ihmisten voimalla.” Kirkon maailmanlaajuiset hyväntekeväisyyshankkeet toteutetaan usein yhteistyössä muiden uskontokuntien ja hyvämaineisten organisaatioiden kanssa.

Pelkästään vuonna 2007 kirkko lähetti apua 5 maahan suurten maanjäristysten vuoksi, 6 maahan laajojen maastopalojen vuoksi, 18 maahan nälänhädän ja kadon vuoksi sekä 34 maahan tulvien ja ankarien myrskyjen vuoksi. Kaikkiaan kirkko ja sen jäsenet avustivat 170 katastrofissa – miltei yhdessä joka toinen päivä koko vuoden ajan. Halu tähän laajaan maailmanlaajuiseen työhön keskittyy Jeesuksen monia vuosia sitten antamaan yksinkertaiseen toimeksiantoon rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme.

Tyyliopashuomautus:Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kerrottaessa on asianmukaista käyttää kirkon koko nimeä, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Lisätietoja kirkon nimen käyttämisestä löytyy verkossa olevasta Tyyliopas.

Lataa kuvia »